Lyhenteiden selitykset: OEJ: Oikea EtuJalka. VEJ: Vasen EtuJalka. OTJ: Oikea TakaJalka. VTJ: Vasen TakaJalka. MEJ/MTJ: Molemmat EtuJalat/TakaJalat. Viivat: Pitkä vihreä = Rakenteen mukainen jalan akseli/varvasakseli. Lyhyt vihreä = Rakenteen mukainen kannatinpinnan kulma sääriluuhun nähden. Punainen = Rakenteen vastainen kannatinpinnan kulma sääriluuhun nähden. Rakennearviointi/jalka-asennot: MEJ pitkittäinen varvasakseli jokseenkin suora. OTJ näyttää olevan vuohisesta suppuvarpainen mutta on pieni mahdollisuus että jalan alanivelten siteet ovat jumissa, mikä aiheuttaa nivelkulman näkyvän muutoksen. Myös sarveiskotelon kiertyminen (sisäsyrjän ja -kannan nousu ylöspäin) kavioluun pituusakselin suhteen on mahdollista, joskin epätodennäköistä. Tästä voidaan varmistua vain tutkimalla jalkaa tarkemmin paikan päällä. VTJ pitkittäinen varvasakseli suora. Sivuttaisia varvasakseleita ei kuvattu, mutta on suositeltavaa mikäli tehdään uusi analyysi. Liike: MEJ melovat, OEJ voimakkaasti. MEJ laskeutuvat ulkosyrjä edellä, VEJ voimakkaammin. Pyörähdyspisteen paikka vaihtelee hevosen vaihtaessa liikesuuntaa oikean ja vasemman puolen liikkuessa vuorotellen edellä. OTJ kerivä liike erittäin voimakas, ilmeisesti pyörähdyspisteen jalan rakenteeseen nähden väärän paikan vuoksi. Liike suuntautuu myös laskeutumisvaiheessa hevosen keskilinjasta ulospäin. Syy tutkittava, ennen sitä OTJ vuolu- ja kengitysohjeen antaminen ei mahdollista. VTJ laskeutuu kaksivaiheisesti, ulkosyrjä edellä, lisäksi senkin liike suuntautuu hevosen keskilinjasta ulospäin. Diagonaalinen synkronisaatio kohtuullisen hyvä mikä on ihmeellistä, koska kaikki jalat ovat eripariset toisiinsa nähden ja näyttävät toimivan täysin rakenteidensa vastaisesti. Tämä viittaisi siihen, että hevosen liikemotoriikka on hyvä, kun se pystyy ravaamaan näinkin hyvin. Hevonen kiertää runkoaan sen pituusakselin suunnassa ja ei pysty kulkemaan suoraan, vaihtaen vasenta ja oikeaa puolta kesken ravin suorallakin. Kalle on selkeästi ollut todella huonolla vuolulla aiemmin ja tästä syystä etsinyt tavan, millä se pystyy pitämään ravin kasassa edes joten kuten. Lisäksi se joutuu ponnistamaan turhan korkealle, ilmeisesti saadakseen jalkojen liikeradat riittävän väljiksi ja näin estääkseen takomisen/hivuttamisen. Lihastehoa kuluu runsaasti liikkeen suuntautuessa ylös- eikä eteenpäin. Mikäli tämä saadaan korjattua, odotettavissa on melkoinen nopeuden lisäys. Vaikka vuolu on nyt jo ilmiselvästi paljon lähempänä hevosen jalkojen rakennetta, sen biomekaniikan toiminnan kannalta olisi erittäin suotavaa tutkia yksityiskohtaisesti kaikki jalat ja tehdä vuolu mahdollisimman tarkasti jalkojen rakenteen mukaan sekä käyttää riittävän tukevia kenkiä. Huomiota on kiinnitettävä myös kenkien sovitukseen, jotta mediolateraalinen balanssi (alta katsoen kavion symmetria) on mahdollisimman täydellinen ja että kannoilla on riittävä tuki. Kenkien tulee kauttaaltaan olla putkilokerrosta vasten, ne eivät missään tapauksessa saa painaa kantakulmatukiin tai anturaan. MEJ ulkosyrjiltä vuoltava pituutta pois, OEJ ilmeisesti vielä varsin paljonkin, sillä melominen on voimakasta. OTJ tutkittava, ei vuolu- ja kengitysohjetta tässä vaiheessa. VTJ Sisäsyrjä liikkeen perusteella korkeampi kuin ulkosyrjä (ei näy still-kuvista kunnolla), tarkistettava ennen vuolumuutosta. Vuolu- ja kengitysmuutosten jälkeenkin voi kestää jopa viikkoja, että hevonen oppii liikkumaan rennosti. Näin kävi saman omistajan toisen hevosen kohdalla, muistaakseni sopeutumisperiodi oli kolmisen viikkoa. Tilanne on jo nyt varmasti paljon parempi kuin ennen, mutta suosittelen kaikkien jalkojen rakenteen yksityiskohtaisempaa tutkimista ja vuolun sekä kengityksen tekemistä mahdollisimman tarkkaan, jotta sopeutuminen pääsisi alkamaan. Mitä nopeammin tämä tehdään, sitä aiemmin hevosta voi alkaa valmentaa täyspainoisesti. Tällä hetkellä se ei vielä pysty parhaaseen suoritukseensa, johtuen siitä mitä se on aiemmin joutunut kokemaan.